Tiistain ja keskiviikon välinen yö oli varsin tuskainen minulle, joka jännitän kaikkea mahdollista. Heräsin Tuomaksen lähdettyä töihin ennen seitsemää. Aamu unet eivät tänä aamuna maistuneet. Sterre ja Raita varmasti aistivat pienen hermoiluni. Ne tarkkailivat jokaista liikettäni. Aamulenkin jälkeen koirat saivat aamupalaa, minulle ei maistunut. Siivosin pari tuntia (ei yhtään minun tapaistani), pyykkäsin ja koitin kaikin mahdollisin keinoin kuluttaa aikaani.
Kellon lähestyessä 11 keräsin kimpsuni ja kampsuni ja ohjasin koirat lootaan (lue: kevythäkkiin). Pian ystäväni Kirsi jo saapuikin tyttärensä ja Chili pragunsa kanssa noutamaan meitä. Matka kohti kasvattajaa saattoi alkaa! Päästyämme viimein tuskaiselta tuntuneen, mutta nopeasti vierähtäneen matkan jälkeen perille, olin varma että jalkani eivät kanna jännityksestä johtuen. Siellä meidän seuruetta odotti mieluisat Tsekin tuliaiset: omat pragupennut! Tätä pesuetta oltiin odotettu kuin kuuta nousevaa, kun viimein sain tehtyä päätöksen ja varattua pennun tästä upeasta pentueesta ja yhdistelmästä, aivan ihanalta ja sydämelliseltä kasvattajalta. En voisi olla onnellisempi.
Nappasin summamutikassa yhden niistä syliini ja kas kummaa heti osuin oikeaan. Voitte vain kuvitella kuinka pieniä pragut ovat pentuina! Itsekin kauhistelin pientä kokoa. Chihuihin verrattuna pragut ovat paljon hoikempia, niillä on vain pitkät jalat ja valtavat korvat. Tilannetta korosti vielä lähimusitissa ollut Raidan pentuikä.
Koko kotimatkan tarkkailin pentua. Tuntui uskomattomalta, että siellä se nyt viimein oli. Jalkani olivat pelkkää hyytelöä ja mietin vain miten olisin pystynyt itse ajamaan kotiin tuossa tilassa. Matka sujui onneksi nopeasti ja sujuvasti mukavassa seurassa.Matkan aikana nimikin muotoutui useista vaihtoehdoista ja valinnanvaikeuksista huolimatta. Lily on sopivan lyhyt ja tyttömäinen nimi, jonka voi kuitenkin lausua nopeasti ja käskevästi. (Dominoivan riiviö pennun kanssa varsin kätevä ratkaisu)
Tuomas saapui illalla töistä kotiin ja saikin melkoisen vastaanoton. Kahden koiran sijasta karvakorvia olisikin tästä eteenpäin kolme. Lily tykästyi Tuomakseen, mutta on selvästi minuun leimautunut ensihetkestä lähtien. Lily on äitin koila. ;)
Kotona Lily meni heti tutkimaan uutta ympäristöään. Sterre ja Raita murahtivat ihmeissään uudelle tulokkaalle. Kuitenkin kaikki on sujunut paremmin kuin osasin odottaa. Välillä täällä juoksee kolme koiraa peräkanaa kauhean pärinän saattelemana. Aamuisin Sterre haluaa leikkiä Lilyn kanssa. Lily tykkää myös leikittää Raitaa. Onkin yllättävää miten hyvin se pysyy 9kk ikäisen Raidan perässä. Raita mennä vaappui tuossa iässä kuin ankka eikä aina pysnyt pystyssä. Lily loikkii kuin mikäkin rusakko, eikä jää yhtään vanhemmista tytöistä jälkeen. Kaikki ennakkooluuloni tästä tilanteesta ovat hälvenneet. Nyt pitäisi vain nauttia Lilyn pentuajasta ja ottaa paljon kuvia. Helpommin sanottu kuin tehty, täytyisi ostaa parmepi kamera että tuosta vintiöstä saisi otoksia....
Ensimmäinen yö sujui hyvin. Iltapissut Lily teki ulos ja ruoka maistui. Pientä vinkunaa Lilyn pedistä kuuluu öisin yleensä ensimmäisen kerran kello 3 maissa ja seuraavan kerran hieman ennen 6. Yleensä Lily rauhoittuu kun pääsee sänkyyn minun ja Tuomaksen väliin tai kun laitan käteni Lilyn petiin. Sterre ja Raita eivät ole kakarasta olleet moksiskaan. Pääasia että ne saavat nukkua kanssamme sängyssä untuvapeiton keskellä...
Toivottavasti kaikki menee jatkossa yhtä hyvin. Tämä lauma on minulle kaikista rakkain<3
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti