Ihana viikonloppu

Perjantai:

Viikonloppu sujui varsin vauhdikkaasti koirailun parissa! Perjantai aamusta pakkasin tavarat kasaan ja suuntasin linja-autoasemalle Lilyn kanssa. Chihut pääsisivät lähtemään matkaan Tuomaksen kanssa vähän illemmalla. Matka sujui hyvin, onhan Lily varsin tottunut matkustaja nuoresta iästään huolimatta. Äitini olikin meitä Forssassa vastassa ja suuntasimme siitä Terveystalolle näyttämään edelleen kipeää peukaloani. Saatuani magneettikuvausajan ja jälleen uuden lääkäriajan suuntasimme äidin kanssa eläinkauppaan josta yritimme etsiä Lilylle tarpeeksi pientä pantaa. Ei löytynyt, mutta mukaan lähti luita joiden ympärille on kiedottu kanaa (chihujemme lempparia) sekä Lilylle sopivampia kalsiumia sisältäviä "luita" joissa niissäkin on kanaa ympärillä.

Kotiin päästyämme pikkusiskoni Julia ihasteli pientä tapausta. Myös äitini ihasteli pientä ja kummallisen näköistä otusta, joka muistutti kovin muumeista tuttua Nipsua. Vierailu sujui oikein mainiosti. Illan tultua Tuomas saapui chihut mukanaan. Oli ihana nähdä kun Sterre ja Raita juoksivat olohuoneeseen ja tervehtivät Lilyä iloisesti. Hetken vaihdettuamme kuulumisia suuntasimme kohti Tuoamksen vanhempia jossa meitä jo odoteltiin kovasti. Melkoista ihailua ja pienen koon kauhistelua oli sielläkin päässä luvassa. Meidän oli kuitenkin suunnattava sänkyyn varsin aikaisin, sillä lauantaista oli tulossa pitkä päivä.

Lauantai:

Päivän valjettua oli koirien aamutoimien aika. Onneksi olin pakannut tavarat valmiiksi jo illalla... Pikaisen aamiaisen ja auton pakkaamisen jälkeen matkamme kohti Helsinkiä pääsi alkamaan. Suuntana oli siis Tuomarinkylä vinttikoirarata ja kaikkien rotujen näyttelyt. Tällä kertaa menimme Tuomaksen ja koriien kanssa keskenämme, hurjaa! Olimme paikalla hyvissä ajoin ja ehdin tehdä hieman ostoksia (lilylle näyttelyhihna ja panta, pari harjaa siskoni cottoni Nessulle, namipussi, numerolappuklipsu ja pari numerolapputaskua).

Jännitin hurjasti ennen kehien alkua. Raita oli ainoa narttupentu, mutta urospentuja oli tällä kertaa kolme. Päästyämme kehään jännitykseni laantui ja päätin, että nyt näytämme Raidan kanssa mihin pystymme. Raita esiintyikin varsin mallikkaasti ja olin siitä kovin ylpeä, meni miten meni! Ja hyvinhän se meni ;) Raita sai kunniapalkinnon ja oli VSP-pentu! Arvostelu oli aivan mahtava!

Raita, kuva: Titta Lähdesmäki

Kuva: Titta Lähdesmäki

Kuva: Titta Lähdesmäki

Sitten alkoikin Sterren kehän odottelu. Varsin nopeasti olikin Tuomaksen ja sterren vuoro astua kehään. Tämä pari on parantanut esiintymistään joka kerta ja olen heistä erittäin ylpeä! Sama meno jatkui! Sterre keimaili ja nautti kehässä, ja tällä kertaa Sterrekin piti tuomarista. Ja tuomari Sterrestä. Loppu tuloksena oli ERI ja AVO1 sekä pitkään ja hartaasti odotettu SA! Sterrellä ja Tuomaksella koitos jatkui. Parivaljakko jatkoi tyylikkäästi loppuun asti sijoittuen PN3:ksi ja saaden VARA-SERT:in!!! Ja arvostelu oli sterrenkin kohdalla erinomainen! Mahtavaa! Olen vieläkin ihan täpinöissäni!

Sterre, Kuva: Titta Lähdesmäki

Kuva: Titta Lähdesmäki

Seurasimme vielä Chilin kehän, jossa ei kauaa tuhissut Chilin ollessa ainoa pragu. Siitä suuntasimme palkintojen haun kautta mäkkäriin hakemaan hieman evästä... Ajelimme parikymmentä minuuttia kohti Espoota ja sovitua pragumiitti paikkaa. Paikka oli aivan sanoinkuvaamattoman upea! Vehreä puistoalue kartanon mailla. Paikalle saapui osallistujakadosta huolimatta kiva määrä erinäköisiä ja kokoisia praguja. Oli ihanaa päästä juttelemaan rodusta siitä tietävien kesken! Aika kului kuin siivillä mukavassa seurassa herkkujen parissa.

Minä, Lily, Milo ja Tuomas :)

Lily ja Milo :)

Saatoin hieman rakastua kasvattajalle palautuneeseen kiinanharjakoira Helmiin...<3

Oli kuitenkin vielä jaksettava ajella Helsingin keskustaan siskoni luo. Matka jatkui jälleen. Helsinkiin päästyämme kello oli jo melkein seitsemän. Siskoni ihastui Lilyyn ja Tuomaksen seuratessa olympialaisia me pääsimme vaihtamaan kuulumisia. Päätimme suunnata vielä keskustaan yksille ja syömään. Loppujen lopuksi päädyimme memphisiin, josta Tuomas sai haluamiaan siipiä ja pääsi seuraamaan keihäsfinaalia. (miehet). Kello alkoi näyttää jo vähän turhan paljon joten suuntasimme vielä Punavuoreen siskoni luo noutamaan koirat. Kati halusi ottaa vielä Lilystä kuvia, joka osoittautuikin hieman turhan haastavaksi tehtäväksi. Lopulta pääsimme matkaan kohti kotia. Ja voi jestas mikä väsymys. Olimme Tuomaksen vanhempien luona viimein yhden maissa ja koko lauma nukahti heti kun sammutimme valot.

Tyhjin käsin ei tarvinnut palata kotiin ;)

Sunnuntai:

Sunnuntai sujui varsin väsyneissä merkeissä reissussa rähjääntyneenä. Oli ihana päästä saunaan ja vain rentoutua. Koirat touhusivat Tuomaksen pikkuveljen kanssa. Illalla oli taas aika suunnata kohti Poria. Oli ihanaa päästä viimein kaupan kautta omaan sänkyyn omien koirien ja oman miähen kanssa. :)

Pitkä mutta ihana reissu oli takana ja siitä kertyi paljon ihania muistoja. Tälläisiä lisää kiitos!<3

Tervetuloa Laumaamme Lily!

Nyt voin viimein paljastaa salaisuutemme! Olemme reilun kuukauden pitäneet hieman matalaa profiilia, ennen kuin kaikki olisi täysin varmaa. Kuiten blogin ulkonäöstä ehkä jo ensisilmäyksellä näkyykin, niin laumamme on kasvanut yhdellä ihanaisella prahanrottakoira neitosella<3

Tiistain ja keskiviikon välinen yö oli varsin tuskainen minulle, joka jännitän kaikkea mahdollista. Heräsin Tuomaksen lähdettyä töihin ennen seitsemää. Aamu unet eivät tänä aamuna maistuneet. Sterre ja Raita varmasti aistivat pienen hermoiluni. Ne tarkkailivat jokaista liikettäni. Aamulenkin jälkeen koirat saivat aamupalaa, minulle ei maistunut. Siivosin pari tuntia (ei yhtään minun tapaistani), pyykkäsin ja koitin kaikin mahdollisin keinoin kuluttaa aikaani.




Kellon lähestyessä 11 keräsin kimpsuni ja kampsuni ja ohjasin koirat lootaan (lue: kevythäkkiin). Pian ystäväni Kirsi jo saapuikin tyttärensä ja Chili pragunsa kanssa noutamaan meitä. Matka kohti kasvattajaa saattoi alkaa! Päästyämme viimein tuskaiselta tuntuneen, mutta nopeasti vierähtäneen matkan jälkeen perille, olin varma että jalkani eivät kanna jännityksestä johtuen. Siellä meidän seuruetta odotti mieluisat Tsekin tuliaiset: omat pragupennut! Tätä pesuetta oltiin odotettu kuin kuuta nousevaa, kun viimein sain tehtyä päätöksen ja varattua pennun tästä upeasta pentueesta ja yhdistelmästä, aivan ihanalta ja sydämelliseltä kasvattajalta. En voisi olla onnellisempi.

 Nappasin summamutikassa yhden niistä syliini ja kas kummaa heti osuin oikeaan. Voitte vain kuvitella kuinka pieniä pragut ovat pentuina! Itsekin kauhistelin pientä kokoa. Chihuihin verrattuna pragut ovat paljon hoikempia, niillä on vain pitkät jalat ja valtavat korvat. Tilannetta korosti vielä lähimusitissa ollut Raidan pentuikä.

Koko kotimatkan tarkkailin pentua. Tuntui uskomattomalta, että siellä se nyt viimein oli. Jalkani olivat pelkkää hyytelöä ja mietin vain miten olisin pystynyt itse ajamaan kotiin tuossa tilassa. Matka sujui onneksi nopeasti ja sujuvasti mukavassa seurassa.Matkan aikana nimikin muotoutui useista vaihtoehdoista ja valinnanvaikeuksista huolimatta. Lily on sopivan lyhyt ja tyttömäinen nimi, jonka voi kuitenkin lausua nopeasti ja käskevästi. (Dominoivan riiviö pennun kanssa varsin kätevä ratkaisu)

Tuomas saapui illalla töistä kotiin ja saikin melkoisen vastaanoton. Kahden koiran sijasta karvakorvia olisikin tästä eteenpäin kolme. Lily tykästyi Tuomakseen, mutta on selvästi minuun leimautunut ensihetkestä lähtien. Lily on äitin koila. ;)

Kotona Lily meni heti tutkimaan uutta ympäristöään. Sterre ja Raita murahtivat ihmeissään uudelle tulokkaalle. Kuitenkin kaikki on sujunut paremmin kuin osasin odottaa. Välillä täällä juoksee kolme koiraa peräkanaa kauhean pärinän saattelemana. Aamuisin Sterre haluaa leikkiä Lilyn kanssa. Lily tykkää myös leikittää Raitaa. Onkin yllättävää miten hyvin se pysyy 9kk ikäisen Raidan perässä. Raita mennä vaappui tuossa iässä kuin ankka eikä aina pysnyt pystyssä. Lily loikkii kuin mikäkin rusakko, eikä jää yhtään vanhemmista tytöistä jälkeen. Kaikki ennakkooluuloni tästä tilanteesta ovat hälvenneet. Nyt pitäisi vain nauttia Lilyn pentuajasta ja ottaa paljon kuvia. Helpommin sanottu kuin tehty, täytyisi ostaa parmepi kamera että tuosta vintiöstä saisi otoksia....

Ensimmäinen yö sujui hyvin. Iltapissut Lily teki ulos ja ruoka maistui. Pientä vinkunaa Lilyn pedistä kuuluu öisin yleensä ensimmäisen kerran kello 3 maissa ja seuraavan kerran hieman ennen 6. Yleensä Lily rauhoittuu kun pääsee sänkyyn minun ja Tuomaksen väliin tai kun laitan käteni Lilyn petiin. Sterre ja Raita eivät ole kakarasta olleet moksiskaan. Pääasia että ne saavat nukkua kanssamme sängyssä untuvapeiton keskellä...

Toivottavasti kaikki menee jatkossa yhtä hyvin. Tämä lauma on minulle kaikista rakkain<3

Kuvissa Raita ja Sterre tutkimassa uutta tulokasta :)

Kuulumisia :)

Eli Sterren pääsi taas kehiin äitiyslomansa jälkeen ja Raidankin ikä riitti viimein pentuluokkaan, tässä hieman tuloksia:

LAMMI: Raita PEK2 KP, Sterre AVO ERI 4
FORSSA: Raita ROP-pentu & KP; STerre AVO ERI 4
PORI: RAITA PEK2 ja Sterre AVO EH 3

Loukkasin käteni töissä, eikä se ole oikeastaan veläkään ole kunnossa. Itse pääsen ensimmäistä kertaa kehään Raidan kanssa Helsingin näyttelyissä lauantaina. Jännittää! Sterre ja Tuomas ovat osoittautuneet erinomaiseksi pariksi ja heidän työskentelyään onkin ilo katsella. Sterrestä on tämän kesän aikana tullut vähän isin koira. Tosin on se vieläkin äidin muru.

Raita on kasvanut ja rauhoittunut, vaikka melkoinen riiviö se on vieläkin. Vielä olisi Raidan kanssa edessä Helsingin näyttely sekä Tervakoski (Raita siirtyy junnuihin), niiden jälkeen pidetään pieni hengähdystauko ja katsotaan mihin päin tilanne kehittyy Raidan rakenteen ja muun osalta. Sterren kanssa jatketaan sitten vielä Tampereen lisäksi muutamissa muissa näyttelyissä, sijainnit ovat tosin vielä vähän kysymysmerkillä.

Tänään kävin paikallisessa barfausliikkeessä hakemassa merileväjauhetta, ja samalla rohkaistuin kysymään hieman tästä ruokintatavasta. Myyjä sai minut vakuuttuneeksi ja teimme laskelmat siitä, kuinka paljon koirillemme tulisi syöttää ruokaa päivässä. Matkaan lähti kokeiltavaksi jauhettua broileria ja pari erilaista kasvissosetta. Mielenkiinnolla odotan millaisia tuloksia saamme :)

Ai niin, huomista odotellaan jo innolla! Jotakin erittäin kivaa tapahtuu, mutta siitä lisää myöhempänä.Sitä ennen täytyy vähän järjestellä paikkoja.  ;)